Juu, niin siinä kävi että Ruusa otti muhun etäisyyttä hihna-episodin jälkeen. Ruusa istuskelee pöydän alla, käy kyllä syömässä, mutta ei tule enää haistelemaan mun kättä. Ruusa tuntuu muutenkin olevan hyvin hyvin väsynyt.

Mä en nyt tee sille mitään, annan sen olla, puuhastelen omiani. Välillä mä istuskelen lattialla sen lähellä ja luen lehtiä. Yritän myös välttää puhumista Ruusalle, mulla on paha tapa lässyttää omille koirille niitä näitä, Ruusaa puhuminen tuntuu välillä ahdistavan.

Josko se siitä, nyt ei taaskaan auta muu kuin aika...